Kulutin tällä viikolla osan ajasta etsimällä neulakinnasmainintoja keskiaikaisista lähteistä Diplomatarium Fennicum -tietokantaa (DF) käyttäen. Hakusana "vant" tuotti noin miljoonan Svanten jälkeen myös yhden neulakintaita koskevan tuloksen (lisäsin korostuksen):
Generalkonfessorn i Nådendals kloster (Johannes Bernardi) till en äldre klosterbroder i Vadstena med svar på dennes en förfrågan; meddelar om sitt liv i klostret och sin verksamhet i övrigt; manar till enträgen vädjan till riksrådet om erhållande av en bättre boplats för klostret; säger sig övergett tanken på en överflyttning till Reval; begär slutligen att bekomma för hans räkning i Lübeck inköpta målarfärger och sänder åt adressaten som gåva ett par stickade vantar.
Kyseessä on siis Naantalin birgittalaisluostarista lähetetty kirje ja sen mukana lahjana lähetetetyt neulakintaat(?). Tässä latinaksi kirjoitetussa kirjeessä lukee (korostus ja alleviivaus lisätty)
-- Sed fere obliuioni dedissem, cum ad manus nichil aliud habeo, quod vobis pro munusculo mittam, unum par cirotecarum secundum morem patrie sutum et contextum in memoriam deferatis mei; dum aliud preciosius et carius possedero, ipsum quoque vobis destinabo. --
Google-kääntäjän, nettisanakirjojen ja alkeellisen latinan ja italian taitoni avulla tuottamani oma käännös (korostettu samat kohdat kuin edellisessä) menee jotakuinkin käin:
-- Mutta olin melkein unohtanut, koska minulla ei ole mitään muuta kädessäni, minulla on sinulle jotain, minä lähetän pienen lahjan, heidän maansa tapaan ja minun muistoni kunniaksi neulotun kinnasparin; ________________
____________________________________. --
Viimeinen lause jää siis toistaiseksi kääntämättä. Otan vastaan palautetta käännöksen virheistä ja puuttuvasta osasta osoitteeseen helmineule(at)hotmail.com! Myös tätä blogitekstiä voi kommentoida, mutta huomaathan, että kommentit ilmestyvät näkyviin vasta luettuani ne ensin.
Minun täytyy myös vielä selvittää, ovatko kyseessä todennäköisemmin neulakintaat vaiko puikoilla neulotut lapaset. Ilmeisesti Naantalin luostarissa on neulottu sukkia puikoilla jo ennen kuin taito levisi muualle Suomeen, missä se tunnettiin viimeistään 1600-luvulla. Onkin mielenkiintoista päästä selvittämään neulakintaiden keskiajan lisäksi puikoilla neulomisen alkuvaiheita Suomessa. (Jopa koneneulonta vilahtelee pikaisen nettihaun tuloksissa: ilmeisesti ensimmäinen neulekone keksittiin jo 1500-luvulla.)
Minun täytyy myös vielä selvittää, ovatko kyseessä todennäköisemmin neulakintaat vaiko puikoilla neulotut lapaset. Ilmeisesti Naantalin luostarissa on neulottu sukkia puikoilla jo ennen kuin taito levisi muualle Suomeen, missä se tunnettiin viimeistään 1600-luvulla. Onkin mielenkiintoista päästä selvittämään neulakintaiden keskiajan lisäksi puikoilla neulomisen alkuvaiheita Suomessa. (Jopa koneneulonta vilahtelee pikaisen nettihaun tuloksissa: ilmeisesti ensimmäinen neulekone keksittiin jo 1500-luvulla.)
Kirjoituksen lainatut (kursivoidut) tekstit DF-tietokannassa: http://extranet.narc.fi/DF/detail.php?id=6646
Lisäksi olen viikon aikana kahlannut Liisa Seppäsen väitöskirjan läpi yhden kerran ja aloittanut sen käymisen läpi uudelleen käyttäen Ctrl+F-toimintoa. Hakusanoja ovat olleet esimerkiksi "tekstiil" ja "käsity". Olen myös poiminut tiedonmurusia muistakin lähteistä, etsinyt ja varannut kirjoja ja lehtiä kirjastojen tietokannoista sekä edistänyt aloittamani neulakinnasparin valmistusta. Tekstiä on tullut lisää noin yksi sivu, ja se käsittelee mm. keskiajan Turun käsityöläisiä ja käsityön jälkia Åbo Akademin tontin kaivauksilla.
60 tomaatin viikkotavoitteesta ei jäänyt puuttumaan yhtään ja tahti osoittautui melko sopivaksi lomaviikon tahdiksi. Ensi viikolla pyrin pitämään 70 tomaatin (14 x 5 tomaattia eli viisi kahdeksan tunnin työpäivää sisältäen ruokatauon ja kaksi teetaukoa) normaalista viikkotahdista kiinni.
Pääset kaikkiin graduani käsitteleviin blogiteksteihin käsiksi täällä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti